Kuuluisia suomalaisia naislaulajia

Karita Mattila on niitä suomalaisia, joita arvostetaan ulkomailla paremmin kuin kotimaassaan. Suomessa Mattilaa useimmiten pidetään klassisen kevyen musiikin tähtösenä, eräänlaisena klassisena iskelmälaulajana. Karita onkin laulanut myös iskelmiä ja musikaalisävelmiä, mutta hän on maailmanluokan oopperalaulaja, joka on esiintynyt monissa oopperan suurimmissa rooleissa kuten Tosca ja Manon Lescaut, ja esittänyt paljon myös modernia musiikkia ja vaihtelevia rooleja slaavilaisten säveltäjien töistä. Hän on esiintynyt suurin piirtein kaikissa maailman huippuoopperataloissa, mukaan lukien New Yorkin Metropolitan Ooppera, jossa hän on laulanut useita päärooleja, samoin kuin esimerkiksi Wienin kansallisoopperassa ja Lontoon Kuninkaallisessa Oopperatalossa. Karitan ääntä on kuvailtu sekä dramaattiseksi että viileäksi, ja hän on niitä laulajia jotka ovat mestareita sekä lauluteknisesti että tulkinnallisesti.


Suomalaista iskelmämusiikkia hallitsee kaksi kuningatarta: Paula Koivuniemi ja Katri-Helena, olkoon tumma Paula vaikka patakuningatar ja vaalea Katri-Helena voi olla hertta. Kummatkin ovat olleet vuosikymmeniä lavoilla, mutta Paulan käheä altto ja Katri-Helenan kirkas, vahva ääni ovat kuin toistensa vastakohdat.

Hieman toista lajia edustaa Aija Puurtinen, joka on yhtyeen Honey B & The T-Bones kanssa laulanut bluesia ja rockia jo kaksikymmentä vuotta. Aija on myös lauluntekijä ja musiikkitieteen tohtori: varsinainen musiikin dynamo. Aija Puurtisen ääni on omintakeinen ja hyvin bluesiin sopiva, sellainen josta on mahdoton olla joko pitämättä tai vihaamatta. Suomessa harvoin musiikilla rikastuu, ja Aija Puurtinen on juuri niitä muusikoita jotka ovat pitäneet yllä melko vaatimatonta rock-elämäntyyliä lakkaamattomalla keikkailulla.